TORSTAI 17.1.2008 - URSA

ITSENÄISET TREENIT

Kolme rastia, joilla saipi itsenäisesti treenailla. Kontaktitreeniä lähinnä, juoksukohtakteja treenaillaan nyt ihan täysin. Irtoamista pöydälle namikipolla. Muurilla otin takaakierrätystä ja muistaakseni myös vastakääntöjä... Kerran tiputti palikat. Malttia ei meinaa löytyä millään olla menemättä kontakteille (=puomi), ei malttaisi hypyn jälkeen suorittaa putkea. Pidin kuitenkin pääasiana tässä sen puomin juoksukontaktin.

Toisessa paikassa oli vain kolme estettä, keinu, Aa ja aita. Otettiin systeemiä ympäri juoksukontakteilla, keinun tosin otan jatkossakin pysähtymällä. Ursa rupeaa tajuta juoksukontaktien päälle, vaikkei vielä juoksusta osaakaan napata namia maasta alas tullessa, vaan pysähtyy mässyttämään. Toinen tulee kädestä.

Kolmannessa kohtaa oli vain kolme aitaa, joilla sai vapaasti improvisoida. Vastakääntöjä, sylikääntöjä, takaakierrätystä, välistävetoja. Otin kahdella aidalla välistävetoja Mikon (Hupija) tyylillä, tehtiin Ursan kanssa kasia kumpaankin suuntaan ja onnistui tosi hyvin! :) Samoin vastakäännöt. Syliä en ole itse ehkä ihan täysin vielä iskostanut kallooni, joten siinä Ursa saattaa jäädä pyörimään edessäni ja kysymään.

OHJATTU TREENI

Päivän teema oli kepeille syötöt. Putki ja kepit "sarja", jota suoritettiin kumpaankin suuntaan. Tiedettyä, että Ursa osaa paremmin, jos tullaan kepeille niiden oikealta puolelta (piirroksessa vastapäivään), se ymmärtää paremmin kiertää ekan kepin, kun tulla ihan avoimesta kulmasta arpomaan ekaa väliä. Kuitenkaan ei loppujen lopuksi Ursaa voi kovin itsenäisesti laittaa suorittamaan, jotenkin tuntuu, että nyt hallikaudella ollaan jopa tultu kepeissä taaksepäin. Ainakaan ei olla edistytty mihinkään. Kokeiltiin tähän suuntaan myös aidan siivekettä takaamaan oikean välin, eikä Ursa häiriintynyt siitä tippaakaan.

Piirroksessa myötäpäivään putkesta ulos tullessa on huomattavasti vaikeampi kohta löytää oikeaa väliä. Tähän viritettiin myös aidan siivekettä (toisen kepin kohdalle), mutta Ursa ainakin ekakerroilla hyppi mielummin siivekkeen yli, kun pujotteli. Myös remmitsytseemiä (remmi viritettiin siivekkeen ja kepin välille), hetken meni ennen kuin Ursa tajusi mistä on kyse. Vähän oli sellaista säätämisen makua tuossa.

Vielä lopuksi saatiin lupa kokeilla itsenäisesti, nyt ei ollut mitään virityksiä, vaan opeteltiin Ursan kanssa vain ekaa väliä. Ohjasin niin, että suuntasin oman liikkeeni toista keppiä kohti - Ursa meni ekavälistä. Vähitellen pystyin jäämään kauemmas, edelleen ohjaten ja Ursa kävi suorittamassa oikean välin. Tästä vain edetään. :) Jokatapauksessa lähdin ihan rehellisesti todella positiivisella mielellä hallilta, Ursa oli hieno.

Kepeillä (ja muutenkin kaiketi...) sen ongelma on selkeästi haukkuminen, se ihan turhaan tuhlaa energiaansa haukkumiseen, kun sen voisi laittaa vaikka vauhtiin ja etenemiseen. Turhautumista ja epätietoisuutta se on tietenkin paljolti, mutta pikkuhiljaa myös tapa. Silloin kun itse olen varma ja rohkea, niin Ursan ei tarvitse louskuttaen kysellä. Kyllä tämä tästä.