Lunan trenit tänään. En tiedä mikä hepuli oli mammalla päällä, vaan intoa oli VALTAVASTI - liekö sitten syttynyt lajille. ;) Jokatapauksessa se oli alkuun, kun paikalle päästiin, ihan innoissaan, hyppelehti ja tarjosi seuraamista, sivulletuloja ja vauhdilla puhjotteli jaloissa, kun luvan sai. Väyhkyikin vähäsen (ei haukkunut tms., ei sentään, mutta into piukeana se taisi olla).

En tiedä, mitä ihmeitä se on päässään kehitellyt, viime viikkoisen kerran jäädessä väliin.

Viime kerralla oli jo ollut pussi, pituus ja keinu, mutta meille uusina nämä.

Pituudesta lähdettiin kahdella palikalla liikenteeseen, namitäti pääsi heti paikalleen. Lunassa oli vauhtia ja intoa. :D Heti pystyi nostamaan kolmen palikan kautta neljään palikkaan (varmaan olisi kenties viideskin mennyt, mutta niin paljon toistoja ei viitsi ottaa). Neljä palikkaa kummankin puolen. Ok. Ei pyrkinytkään astumaan päälle, hyvin riitti loikka (ja minä kun epäilin....).

Aita oli muuttunut itsenäiseksi esteeksi, apuohjaajaakaan ei enää siinä ollut. Lähdin liikenteeseen 45cm ja nostin 55cm:iin. Ensin kutsuhyppyinä, sen jälkeen lähdettiin samaa matkaa. Eka hyppy oli vähän löysä ja rima tipahti, mutta muilla hyppi hienosti. Ei Lunalla ihan valtavasti ilmaa ole hypyissä allaan, mutta silti hyppää Lunan ominaisuuksilla paremmin kuin osasin olettaa.

Pussi uutena myös siis. Ensin pari kertaa kummankin puolen niin, että pussi oli ihan lyhyenä ja avonaisena - namitäti vastaanottamassa (tämä sama on varmaan aina toiminut meille namitätinä - kenties muuttuu Lunan lemppari-ihmiseksi...). Pari kertaa lähti ohi, ei tietenkään saanut mitään pussin suulla olevilta ihmisiltä, lyhennettiin matkaa niin, että lähetin Lunan ihan pussin suulta suorittamaan. Seuraavaksi pidennettiin pussia, edelleen oli suu avonaisena. Sitten kummankin puolen niin, että Luna sai lopuksi tuntea pussin kankaan painon selässään. Ok.

Keinu tehtiin neljä kertaa. Vuorotellen kaksi kertaa kummankin puolen. Namit ylösmenolla, keskivaiheen jälkeen, alastulokontaktilla ja maassa. Luna teki tämän tosi hyvin! Ei tarvinnut kuin hihnan pitäjän ja keinun laskijan (ei turvamiehiä ympärilleen siis), teki nätisti, eikä ollut moksiskaan, vaikka keinu keikahtikin (Miun rautahermo-mamma!). Istui myös lopussa suorassa (mikä on ollut vähän roplemaattista muilla kontakteilla - vinoon istuminen). En painostanut, vaan seisoin itsekin suorassa ja siirryin sivulta Lunan eteen - liekö auttanut.

Kepit oli taaskin puolikkaana. Pariin otteeseen kummankin puolen. Ok. Ei virhesuorituksia, vähän epäsujuvuutta kyllä. Tätä pitäisi melkein päivittäin tehdä vähän - josko jaksaisi nuo harjanvarret roudata pihalle.... ;)