Tokotettiin Keski-Suomen lappalaisjaoston voimin. Kolme koiraa oli paikalla, Sonja vetäjänä.

Luoksetulon loppuasentoa (eteentulo) kyykyllään, polvet sektorina. Ursa tuli niin liki, että lensin selälleni... Seisaallaan tarvitsee taka-askelia tullakseen suoraan.

Seuraamisen kontaktia. Tämän Ursa kyllä osaa. Pari askelta, käännöksiä yms. Koiran katse ei saa laskea.

Neliötä, idioottirinkiä. Maahan, istu, seiso (=odota). Hyvin Ursa toisaalta jää liikkeestä (vaikkei olla juuri muuta systemaattisesti treenattukaan, kuin maahanmenoa). Seisominenkin on levollista ja hyvää, vaikka pitäisi kunnolla hioa, että kestäisi vieren tulemisen ilman, että siirtyy paikaltaan tai laskee peffaansa alas.

Luoksetulo lopuksi. Eteentulona yritin ottaa. Luoksetulo oli hidas. No, eipä ihme, en ole "Luokse"-käskyä (tarkoittaa eteentulemista) pitkältä matkalta käyttänytkään. Ursa ei oikeasti tiennyt mitä sen piti tehdä. Kun kutsuin "Luokse", Ursa jäi istumaan edelleen..... "Tule":lla lähti liikekannalle.

Treenit alkoi vähän myöhässä aikataulusta taas. Odotellessamme otettiin kolmen minuutin paikkamakuu selin. Välillä käännyin ympäri ja varmistin - pitää hommata joku peilisysteemi tähän. Ursa pysyy kuitenkin tosi hyvin maassa, levollisena mutta skarppina.

Lisäksi otettiin itseksemme seuraamista, lähinnä käännöksiä joka suuntaan, Ursa tehee hyvin palkattakin. Ollan sen verran tehty tätä ihan leikin kannaltakin. Liikun miten sattuu ja Ursan pitää pysyä kontaktissa, todennäköisesti se on Ursan kanssa jo itsessään hauskaa. :)

Into on lähteä extempore kokeisiin.... Kääks!

 

Seisomisen jos opettelisi ja luoksetulon loppuasennon... Istumaan jäämisen.